Päivitys 29.5.2024
Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat joulukuun 2023 puolivälistä lähtien pysytelleet 23-35 euron välillä megawattituntia kohden. Kesäkuulle ennustettu hinta on noin 31 euroa megawattitunnilta. Loppuvuodelle ennustetaan puolestaan 36 ja 39 euron välillä vaihtelevaa hintaa.
EU:n kaasuvarastojen täyttöaste on yhä korkea. Tällä hetkellä täyttöaste on 67 prosenttia, kun viiden vuoden keskiarvo on 52 prosenttia. Aasian nesteytetyn maakaasun (LNG) kysyntä on pysynyt alhaisena, maailmalla on hyvin LNG:tä tarjolla ja sitä kuljettavien laivojen vuokrat ovat alhaalla.
Suomessa meidät Viroon yhdistävä Balticconnector-kaasuputki on korjattu ja ollut kaasumarkkinan käytössä huhtikuun lopulta saakka.
Päivitys 15.2.2024
Kaasun pörssihinta on sitten viimeisimmän päivityksemme pysynyt 27 ja 30 euron välillä. Helmikuulle toteutunut TTF-kaasuhubin Front Month -hinta on noin 28 euroa megawattituntia kohden (8.2.2024). Loppuvuodelle ennustetaan 28 ja 31 euron välillä vaihtelevaa hintaa.
Kaasun hinnan pysymiseen maltillisena ovat yhä vaikuttaneet samat syyt kuin aiemminkin. Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on vuodenaikaan nähden yhä korkea. Täyttöaste on noin 67 prosenttia, kun viiden vuoden keskiarvo tähän aikaan vuodesta on noin 52 prosenttia. Lisäksi sääennusteet ovat yhä povanneet normaalia lämpimämpää säätä Eurooppaan.
Suomessa Inkoon LNG-terminaali on toiminut hyvin ja kaasumarkkina ollut tasapainossa. Gasgrid Finland uskoo yhä, että Suomea ja Viroa yhdistävä Balticconnector-yhdysputki saadaan takaisin käyttöön huhtikuun 2024 aikana.
Päivitys 19.1.2024
Kaasun pörssihinnat ovat viimeisen kuukauden ajan pysytelleet 30 ja 35 euron välillä. Helmikuulle ennustettu TTF-kaasuhubin Front Month -hinta on noin 31 euroa megawattituntia kohden (17.1.2024). Loppuvuodelle ennustetaan tällä hetkellä 28 ja 32 euron välillä vaihtelevaa kaasun hintatasoa.
Kaasun hintaa ovat pitäneet maltillisena edelleen korkea maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste sekä normaalia lämpimämpää talvea povaavat sääennusteet.
Suomessa Inkoon LNG-terminaali on toiminut hyvin ja kaasumarkkina ollut tasapainossa. Gasgrid Finland uskoo yhä, että Suomea ja Viroa yhdistävä Balticconnector-yhdysputki saadaan takaisin käyttöön huhtikuun 2024 aikana.
Päivitys 21.12.2023
Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat marras- ja joulukuun aikana laskeneet selvästi. Tammikuulle ennustettu TTF-kaasuhubin Front Month -pörssihinta on nyt noin 37 euroa megawattitunnilta. Ensi vuodelle ennustetaan tällä hetkellä 33 ja 38 euron välillä vaihtelevaa kaasun hintatasoa.
Kaasun hintatasoa ovat viime viikkoina laskeneet Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste, joka on yhä erittäin korkea, sekä normaalia lämpimämpää talvea ennustavat sääennusteet. Kaasuvarastojen täyttöaste on tämän päivityksen kirjoittamisen aikaan noin 88 prosenttia, kun viiden vuoden keskiarvo täyttöasteelle tähän aikaan vuodesta on 76 prosenttia.
Lisäksi kaasun eurooppalaista hintatasoa on hillinnyt muun muassa se, että useissa Euroopan maissa on lisätty nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontikapasiteettia merkittävästi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Päivitys 25.10.2023
Eurooppalainen kaasumarkkina on lokakuussa reagoinut maailmanpolitiikan tapahtumiin, mutta kaasun hinnat ovat kuitenkin nousseet melko maltillisesti. Kaasun päivittäiset Front Month -pörssihinnat ovat syys-lokakuussa vaihdelleet 30 ja 55 euron megawattituntihinnan välillä. Marraskuulle ennustettu TTF-kaasuhubin Front Month -kuukausihinta on tällä hetkellä noin 45 euroa megawattituntia kohden. Talvelle ennustetaan noin 55 euron hintatasoa, kuten myös ensi kesälle.
Suurin syy kaasun eurooppalaisten hintojen nousuun on Hamasin ja Israelin välinen konflikti, joka on nostanut energiamarkkinan geopoliittista riskitasoa. Lisäksi Chevronin LNG-laitoksilla Australiassa syksyn ajan jatkunut lakon uhka on lisännyt kaasun hintatason vaihtelua myös Euroopassa. Työnantaja- ja työntekijäpuolen välille on juuri syntynyt sopu, ja tämän lakon uhka siten poistunut.
Kaasun pörssihintatason nousua on puolestaan hillinnyt se, että Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on yhä todella korkea, eli noin 98 prosenttia. Ensi kesälle ennustettu melko korkea 50-55 €/MWh-hintataso johtuu epävarmuudesta, kuinka kylmä ja pitkä talvesta tulee ja kuinka tyhjiksi kaasuvarastot siten pääsevät talven aikana. Erään arvion mukaan varastojen tyhjeneminen alle noin 46 prosentin täyttöasteen lisäisi merkittävästi tarvetta tuoda LNG:tä Eurooppaan verrattuna kuluneeseen vuoteen.
Suomen kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland sekä Viron siirtoverkkoyhtiö Elering havaitsivat epätavallista paineenlaskua Suomea ja Viroa yhdistävässä merikaasuputkessa 8.10.2023. Putken venttiilit suljettiin saman tien, eikä putkea pitkin tällä hetkellä siirretä lainkaan kaasua maiden välillä. Tutkimuksissa kävi ilmi, että putkessa on vaurio, jonka korjaaminen kestää vähintään ensi vuoden huhtikuuhun saakka. Auris seuraa Balticconnectorin tilannetta täällä.
Suomen kaasumarkkinan tilanne on putkirikosta huolimatta vakaa, ja kaasua tulee maahamme Inkoossa sijaitsevan LNG-terminaalin sekä mm. Haminassa sijaitsevan pienemmän LNG-terminaalin kautta. Inkoon terminaalin kapasiteetti riittää turvaamaan Suomen koko kaasunkulutuksen, myös talven suuremman kulutuksen aikana.
Päivitys 15.9.2023
Syyskuu on kaasumarkkinalla jatkunut pitkälti elokuun kaltaisena. Syyskuulle toteutunut TTF Front Month -hinta oli noin 35 €/MWh. Lokakuulle ennustetaan suunnilleen samaa hintatasoa.
Marraskuulle odotettu TTF Forward -hinta on tällä hetkellä 46 €/MWh ja joulukuulle 51 €/MWh.
Ensi vuodelle ennustetaan puolestaan noin 52–55 euron hintatasoa megawattituntia kohden.
Päivitys 22.8.2023
Kaasun eurooppalainen pörssihinta on kuluneen kesän aikana heilahdellut jonkin verran, mutta kaasun päivähinnat ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisina noin 25–40 €/MWh tasolla.
Syyskuulle ennustettu TTF-kaasupörssin hinta on tällä hetkellä (21.8.) noin 34 €/MWh. Vuoden loppua kohden kaasun forward-kuukausihinnat nousevat välille 40–55 €/MWh.
Koko ensi vuodelle ennustetaan tällä hetkellä noin 53–56 euron hintatasoa megawattituntia kohden.
Kaasuvarastot ovat lähes täynnä
Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on tällä hetkellä yli 90 prosenttia, mikä lupaa hyvää alkavaa syksyä ja talvea varten. EU:n tavoite oli saada varastoihin marraskuun alkuun mennessä 90 prosentin täyttöaste.
Viiden vuoden keskiarvo varastojen täyttöasteesta on noin 77 prosenttia tähän vuodenaikaan. Viime vuonna varastoissa oli tähän aikaan kaasua 76 prosenttia niiden täydestä kapasiteetista.
Kaasun hinnan heilahtelut ovat yhä totuttua suurempia
Kaasun Front Month -kuukausihinnat ovat pysytelleet lähestulkoon samalla tasolla koko kesän, mutta hinta on yhä paljon volatiilimpi kuin ennen Ukrainan sotaa. Tämä tarkoittaa, että markkinatapahtumat ja kaasuntuotannon tapahtumat heiluttavat kaasun hintaa herkemmin kuin mihin historiassa olemme tottuneet.
Esimerkin tästä näimme elokuun alussa, kun hollantilaisen TTF-kaasupörssin päivähinnat heilahtivat noin 30 euron tasosta 40 euron tasoon australialaisten LNG-tuotantokohteiden työntekijöiden lakon uhan takia. Markkinalla oletettiin mahdollisen lakon voivan vaikuttaa LNG:n eli nesteytetyn maakaasun saatavuuteen Euroopassa asti.
Historiallista vaihtelevammasta markkinatilanteesta huolimatta tulevan talven tilanne Euroopassa ja Suomessa näyttää kaasun hinnan ja saatavuuden osalta vakaalta. Tämä johtuu siitä, että kaasun maanalaisten varastojen täyttöaste on korkealla, ja Eurooppaan on valmistunut useita uusia LNG-tuontiterminaaleja. Venäläisen kaasun korvaamisessa LNG:llä on onnistuttu Euroopassa ja Suomi-Baltia-markkinalla erittäin hyvin.
Päivitys 16.5.2023
Kaasun hinta Euroopan pörsseissä on edellisen päivityksemme jälkeen laskenut edelleen. TTF-kaasupörssin huhtikuulle toteutunut hinta oli noin 44 €/MWh ja toukokuulle noin 42 €/MWh. Kesäkuulle ennustettu hinta on tämän päivityksen kirjoittamisen aikaan noin 35 €/MWh.
Kaasun hintataso on jatkanut kulkuaan alaspäin useista syistä. Suhteellisen lämmin talvi sekä osan kaasunkäyttäjistä siirtyminen öljyyn ja propaaniin laskivat kaasun kysyntää talven aikana.
Lisäksi Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste on yhä vuodenaikaan nähden korkea, ja markkinalla uskotaan niiden täyttämisen ensi talvea varten olevan helppoa.
Tulevalle syksylle ennustettu TTF-hintataso on tämän päivityksen kirjoittamisen aikaan noin 50 €/MWh. Vuodelle 2024 ennustettu hintataso vaihtelee hieman 50 €/MWh:n molemmin puolin.
Päivitys 1.3.2023
Kaasun eurooppalainen pörssihinta jatkoi laskuaan koko helmikuun ajan. Syinä hinnanlaskuun ovat yhä muun muassa poikkeuksellisen lämpimänä jatkunut sää ja Euroopan kaasuvarastojen korkea täyttöaste.
Kaasun TTF-pörssin helmikuussa toteutuneet maaliskuuta koskevat Front Month -hintanoteeraukset ovat olleet 47 ja 60 €/MWh välillä.
Tällä hetkellä (28.2.) maaliskuun Front Month -indeksiennuste on noin 53 €/MWh.
Loppuvuoden hintataso on noin 50 eurossa
Kesälle ennustetaan tällä hetkellä noin 48 euron hintaa megawattituntia kohden. Myös loppuvuoden ja ensi talven ajan kaasun hinnan ennustetaan pysyvän merkittävästi viime vuotta alhaisempana, noin 45 ja 57 euron välillä.
Tämä on toki yhä merkittävästi korkeampi hintataso kuin historiallinen keskiarvo, eli noin 20 €/MWh, mutta markkinalla uskotaan silti selvästi vakaampaan vuoteen kuin viime vuonna.
Uskoa viime vuotta matalampaan hintatasoon luo muun muassa se, että Euroopan kaasuvarastot ovat lämpimän talven jälkeen yhä melkoisen täynnä. Niiden täyttöaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta se on noin 40 prosenttia. Markkina uskoo kaasuvarastojen täyttämisen ensi talvea varten olevan suhteellisen helppoa. Tätä auttavat muun muassa Saksan kolme uutta kelluvaa LNG-vastaanottoterminaalia, joiden kautta kaasuverkkoon syötetään LNG-laivoilla tuotavaa kaasua samaan tapaan kuin Suomen Inkoossa käyttöön otetulla kelluvalla LNG:n tuontiterminaalilla
Hintatasoa voisi vielä tänä vuonna teoriassa korottaa esimerkiksi se, jos koronasuluista luopuneen Kiinan LNG:n kysyntä nousisi merkittävästi. Nyt esimerkiksi Yhdysvalloista toimitetusta nesteytetystä maakaasusta suuri osa on tullut Eurooppaan, kun Kiinan kysyntä on koronasulkujen takia ollut alhainen.
Toisaalta kaasun hinta on tällä hetkellä hyvin lähellä öljyn hinnan tasoa. Osa kaasun suurkäyttäjistä siirtyi viime vuoden ennätyksellisten kaasun hintojen takia tilapäisesti käyttämään öljyä. Osa näistä käyttäjistä on jo siirtynyt tai harkitsee siirtymistä takaisin öljyltä kaasulle, mikä lisää kaasun kysyntää ja saattaa hidastaa kaasun hinnan laskua.
Päivitys 19.1.2023
Kaasun eurooppalainen pörssihinta on joulu- ja tammikuun aikana laskenut merkittävästi. Syitä tähän ovat muun muassa poikkeuksellinen lämmin syksy ja talvi, lukuun ottamatta joulukuun alkupuolella ollutta reilun viikon mittaista kylmää jaksoa, sekä Euroopan kaasuvarastojen korkea täyttöaste.
Kaasun TTF-pörssin Front Month -päivähinnat putosivat joulukuussa 140 eurosta noin 70 euroon. Tammikuussa toteutuneet Front Month -päivähinnat ovat vaihdelleet 70 ja alhaisimmillaan noin 55 euron välillä.
Tällä hetkellä (18.1.) helmikuulle ennustettu kaasun pörssihinta on noin 66 €/MWh. Kesälle kaasun forward-hinnat ovat noin 60 euroa megawattituntia kohden.
Terminaalilaiva turvaa Suomen kaasunsaantia
LNG-terminaalilaiva Exemplar saapui Suomeen joulukuussa ja on ankkuroitunut Inkoon satamaan sekä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Laivan kautta voidaan nyt toimittaa kaasua Suomeen ja Baltiaan.
Terminaalilaiva nosti Suomen kaasujärjestelmään syötettävän kaasunsiirtokapasiteetin noin 60 GWh:sta yli 150 GWh:iin päivässä.
Latviassa sattui viime viikonloppuna kaasun siirtoputken räjähdys. Räjähdys on tämänhetkisten tietojen mukaan ollut onnettomuus. Räjähdyksellä ei ole ollut vaikutusta Suomeen tuleviin kaasutoimituksiin.
Eurooppalainen kaasun hintakatto on 180 €/MWh
EU:n energiaministerit saavuttivat joulukuussa sovun kaasun hintakatosta. Nykyisessä markkinatilanteessa hintakaton aktivoituminen näyttää varsin epätodennäköiseltä.
Käytännössä hintakatto aktivoituu, jos kaasun TTF-hinta ylittää 180 €/MWh tason yli kolme päivää peräkkäin ja on lisäksi 35 €/MWh yli viitehintakorin, joka koostuu Eurooppaan, Koillis-Aasiaan sekä Britanniaan toimitetun nesteytetyn maakaasun eli LNG:n hintatasoista.
Hintakattomekanismi on voimassa 15. helmikuuta alkaen. Hintakatto koskee kaikkia Euroopassa sijaitsevia kaasupörssejä. Hintakaton soveltaminen voidaan keskeyttää, jos sen ollessa aktiivisena kaasun kysyntä nousee yli 15 prosenttia kuussa ja 10 prosenttia kahdessa kuussa tai jos Eurooppaan tuodun LNG:n määrä laskee merkittävästi tai TTF-kaasupörssissä käydyn kaupan määrä putoaa huomattavasti.
Päivitys 28.10.2022
Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat kahden viime viikon ajan jatkaneet laskuaan. Pääsyyt hinnan laskulle ovat samat kuin edellisenkin tämän tekstin päivityksen aikaan, eli lämmin sää manner-Euroopassa, kaasun laskenut kysyntä sekä se, että Euroopan kaasuvarastot ovat hyvin täynnä.
Tällä viikolla (26.10.) marraskuulle ennustettu kaasun TTF Front Month -hintaennuste on noin 140 €/MWh ja forward-hinnat joulukuulle noin 133 €/MWh.
Forward-noteerauksien mukaan koko ensi vuoden ajan hintojen ennustetaan olevan noin 130-140 euron tuntumassa ja laskevan vuonna 2024 noin 94 euroon.
Päivitys 12.10.2022
Kaasun eurooppalainen pörssihinta on viime viikkoina laskenut merkittävästi elokuun lopun yli 300 €/MWh:n hintahuipusta. Loppuvuodelle ennustettu hintataso oli vielä syyskuun lopussa yli 200 €/MWh, mutta on kahdessa viikossa laskenut 160–170 €/MWh:n paikkeille.
Merkittävimmät syyt hinnanlaskuun ovat Euroopassa sijaitsevien maanalaisten kaasuvarastojen korkea, noin 90 %:n, täyttöaste sekä vähentynyt kaasun käyttö teollisuudessa, julkisella sektorilla ja kotitalouksissa. Lisäksi kaasun hintaa elokuun loppupuolella nostanut kuivuudesta johtunut sähkön korkea hintapiikki on tasaantunut.
Nord Stream -kaasuputkissa havaittiin vuotoja syyskuun lopulla
Venäjältä Eurooppaan johtavissa Nord Stream I ja II -kaasuputkissa havaittiin syyskuun lopulla isoja vuotoja. Vuodot sijaitsivat Ruotsin ja Tanskan talousalueilla Bornholm-saaren lähettyvillä. Vuotojen aiheuttajiksi ovat tutkimuksissa paljastuneet räjähdykset.
Haminan terminaali on valmis, ja LNG-terminaalilaiva on matkalla Inkooseen
Suomen huoltovarmuus kaasun suhteen on ottanut kaksi merkittävää askelta eteenpäin.
Haminan LNG-terminaali ja varastosäiliö ovat valmistuneet ja ottaneet jo vastaan ensimmäiset lastinsa nesteytettyä maakaasua (LNG). Lisäksi Gasgrid Finlandin vuokraama suuren kokoluokan LNG:n vastaanottoterminaalilaiva on matkalla Etelä-Amerikasta Suomea kohti. Terminaalilaivan markkinaehtojen tuloa Energiaviraston järjestämään julkiseen kuulemiseen odotetaan lähipäivinä.
Alkuviikosta (10.10.) varmistui, että terminaalilaiva sijoitetaan jo ensimmäiseksi talvekseen Suomen puolelle, Inkoon satamaan. Varastolaivan odotetaan saapuvan Inkooseen LNG-lastin kanssa joulukuun loppupuolella.
LNG-terminaalilaiva toimii tuodulle LNG:lle välivarastona, kun sitä höyrystetään uudelleen kaasumaiseksi ja syötetään kaasun siirtoverkostoon. Terminaalilaivan höyrystyskapasiteetti on maksimissaan 140 GWh päivässä. Vuositasolla vastaanottokapasiteetti on jopa 35 TWh. Suomen koko maakaasun kulutus on viime vuosina ollut 25 TWh:n luokkaa.
Päivitys 12.9.2022
Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat viime viikkoina heilahdelleet, ja olleet useina päivinä jopa yli 300 €/MWh. Viime viikolla kaasun hinnat tulivat kuitenkin alaspäin.
Loppuvuoden Forward-hinnat laskivat noin 250 €/MWh:sta 210–220 €/MWh:n tasolle. Suurimmat syyt hintojen laskuun olivat Manner-Euroopan kaasuvarastojen korkea täyttöaste (83 %), teollisuuden vähentynyt kaasunkulutus sekä vuodenaikaan nähden lämmin sääennuste. Ensi vuoden osalta kaasun TTF-hintojen ennustetaan laskevan asteittain noin 180 €/MWh:iin ja vuonna 2024 noin 125 €/MWh:iin.
Heinäkuun lopulla päättyneen Nord Stream I:n vuosihuollon jälkeen Gazprom leikkasi kaasutoimituksia putkea pitkin Eurooppaan niin, että toimitettu määrä oli vain 20 prosenttia putken kapasiteetista. Elokuun lopulla Gazprom lakkautti kaasutoimitukset Nord Stream I:n kautta Eurooppaan kolmen päivän huoltoa varten. Toimituksia ei kuitenkaan jatkettu tuon kolmen päivän jakson jälkeen, eikä Nord Streamin kautta tule Eurooppaan nyt lainkaan kaasua. Venäjä on vedonnut teknisiin vaikeuksiin, mutta EU:ssa Venäjän toimia pidetään Ukrainan sotaan liittyvänä Euroopan painostamisena. Kaasua tulee Venäjältä Eurooppaan kuitenkin vielä Ukrainan ja Turkin kautta.
EU:n komissio ja energiaministerit ovat viime viikkoina keskustellut tarpeesta asettaa kaasulle ja tällä hetkellä ennätyskalliille sähkölle hintakatto. Päätöstä asiasta ei vielä ole, mutta sellaista odotetaan pian. EU:n tavoitteena on alentaa tämän hetken energiahintoja tulevaa talvea ennakoiden.
Päivitys 4.8.2022
Kaasun eurooppalainen pörssihinta nousi merkittävästi heinäkuun lopulla, kun Venäjän presidentti Putin kertoi Gazpromin rajoittavan Nord Stream I:n kaasuvirtauksia Eurooppaan entisestään. Venäjä vetosi teknisiin syihin ja leikkasi kaasutoimitukset Nord Stream I:ssä 40 prosentista 20 prosenttiin putken kapasiteetista. Ukrainan kautta tulevat kaasuvirtaukset ovat pysynyt ennallaan.
Elokuun alussa (3.8.) kaasupörssien forward-hinnat syyskuulle ja loppuvuodelle ovat noin 200 €/MWh:n tuntumassa. Viimeisimpään kaasun hinnannousuun ei ole juuri muita syitä kuin Venäjän NS1-putken kaasutoimitusten leikkaaminen sekä markkinan (eritoten Saksan) huoli Venäjän toimitusten vähentymisestä edelleen.
Euroopan kaasuvarastojen tasot ovat jo vuodenaikaan nähden hyvin korkealla tasolla suuren LNG:n tuonnin ansiosta, mutta niiden täyttäminen tulee toki vaikeutumaan, mikäli kaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan vähenevät edelleen.
Päivitys 21.7.2022
Nord Stream I -kaasuputken suunniteltu vuosihuolto alkoi 11.7. ja päättyi tänään. Huollon aikana putkea pitkin ei virrannut lainkaan kaasua Eurooppaan, mutta tänään kaasua alkoi taas kulkea Saksan suuntaan sama määrä kuin ennen huoltoa. Samalla kaasun eurooppalainen pörssihinta liikahti hieman alaspäin. Markkinoilla on kuitenkin yhä epävarmuutta siitä, kuinka paljon kaasua Venäjältä jatkossa tulee. Juuri nyt kaasua virtaa noin 40 prosenttia Nord Stream I:n kapasiteetin sallimasta määrästä.
Muistutamme jälleen, että Suomeen kaasua tulee (ja tuli myös Nord Stream I:n huollon ajan) aivan normaalisti koko maamme kulutusta vastaava määrä Baltian kautta, Balticconnectoria pitkin. Toisin sanoen Nord Streamin tilanteella ei ollut Suomen kaasumarkkinaan muita vaikutuksia kuin hintaa heiluttava. Ensi talvena maamme huoltovarmuutta lisää entisestään siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin vuokraama kelluva LNG-terminaali.
SK-indeksiin pohjautuva hinta on elokuussa selvästi suoraan TTF-pörssiin perustuvia hintoja alhaisempi
Hollannissa sijaitsevan TTF-kaasupörssin Front Month -hintaindeksin ennuste elokuulle oli eilen (20.7.) noin 165 €/MWh. Niillä asiakkaillamme, joilla on käytössä SK-indeksi, on elokuun hinta kuitenkin selvästi tuota alhaisempi. SK-indeksiin pohjautuva kaasun hinta on elokuulle noin 120 €/MWh (ilman arvonlisäveroa).
Loppuvuodeksi kaasulle ennustetaan noin 160 €/MWh:n hintatasoa (TTF). Markkinalla on kuitenkin juuri nyt paljon epävarmuutta, muun muassa siitä, kuinka paljon kaasua Venäjä lähettää Eurooppaan Nord Streamia pitkin jatkossa.
Komission ehdotus kaasunkulutuksen vähentämisestä on Suomessa jo toteutunut
Euroopan komissio on ehdottanut jäsenmaille kaasunkulutuksen vähentämistä jo nyt 15 prosentilla normaalivuosiin verrattuna, jotta Euroopalla olisi parempi mahdollisuus täyttää kaasuvarastojaan ennen talvea.
Suomessa kaasunkulutus on tänä vuonna vähentynyt jo selvästi yli neljänneksellä, eli kirkkaasti komission tavoitetta enemmän, joten tämän hetken tietomme mukaan kulutuksen vähentämisen tarve ei koske Suomea.
Päivitys 28.6.2022
Viimeisten kahden viikon aikana kaasumarkkinoilla on tapahtunut paljon. Kaasun eurooppalainen pörssihinta lähti nousuun, kun Venäjä vähensi kaasunvientiä Nord Stream I -putken kautta Saksaan. Euroopan kaasun hintaa on nostanut myös yhdessä USA:n isoista nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksista sattunut tulipalo.
Hollantilaisen TTF-pörssin Front Month -hintaindeksin ennuste heinäkuulle on maanantain 27.6.2022 jälkeen noin 105 €/MWh. Loppuvuoden osalta kaasun Forward-hinnat ovat tällä hetkellä noin 130 €/MWh-tasolla.
Euroopan kaasumarkkinoilla on ollut havaittavissa epävarmuutta ensi talven tilanteesta. Venäjän alentuneet kaasutoimitukset ovat hidastaneet Euroopan kaasuvarastojen täyttämistä. Esimerkiksi Saksassa on alettu varautua siihen, että venäläisen kaasun tulo Eurooppaan saattaa lakata. Teollisuuden kaasunkäytön rajoittamista sekä hiilivoimalaitosten uutta käyttöönottoa on alettu suunnitella huoltovarmuuden takaamiseksi. Samaan aikaan EU pyrkii hankkimaan mahdollisimman paljon nesteytettyä maakaasua muualta kuin Venäjältä.
Suomen markkinalla kaasua riittää, ja kelluva terminaali tuo lisäturvaa
Suomeen tulee kaasua yhä koko maan kysyntää vastaava määrä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. Mitään tarvetta kulutuksen rajoittamiseen ei siis ole, vaikka Venäjän kaasutoimitukset Suomeen lakkasivat jo toukokuun lopulla.
Ensi talvena Suomen huoltovarmuutta lisää Gasgrid Finlandin vuokraama kelluva LNG-terminaali, jonka lopulliseksi sijoituspaikaksi varmistui hiljan Fortumin Inkoon satama. Terminaalin kautta Suomeen voidaan tuoda nesteytettyä maakaasua kaikkialta maailmasta. Nesteytetty maakaasu höyrystetään uudelleen ja syötetään kaasuverkkoon.
LNG-terminaali on tarkoitus saada käyttöön jo ensi talveksi. Ensimmäisen talvensa se viettää mahdollisesti Viron puolella, mikäli siellä saadaan terminaalin vaatimat satamarakenteet valmiiksi ennen Suomea. Terminaalin kapasiteetti on suuri, ja sen pitäisi yksinkin riittää kattamaan koko Suomen sekä Viron kaasukysyntä. Tämän lisäksi Haminan LNG-terminaalin tavoitteena on aloittaa toimintansa lokakuussa.
Päivitys 23.5.2022
Kaasutoimitukset Venäjältä Suomeen päättyivät lauantaina 21.5.2022. Suomen Kaasuenergian toimintaan ja kaasutoimituksiin tämä ei vaikuta. Me toimme jo ennen Ukrainan sotaa lähes kaiken kaasumme Baltiasta.
Siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy on lisäksi ilmoittanut, että Suomen kaasumarkkinan tarvitsema kaasumäärä tuodaan nyt kokonaisuudessaan Baltiasta Balticconnectorin kautta. Suomen koko kaasujärjestelmä on toisin sanoen tasapainossa ja toimii Imatran syöttöpisteen sulkemisesta huolimatta normaalisti.
Suomen siirtoverkkoyhtiö on sopinut terminaalilaivan vuokraamisesta
Gasgrid Finland julkisti perjantaina myös solmineensa Excelerate Energyn kanssa sopimuksen kelluvan LNG-terminaalilaivan vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Laiva lisää Suomen huoltovarmuutta ja varmistaa osaltaan koko Suomen markkinan irtautumisen venäläisestä kaasusta.
Terminaalilaivalle saapuva nesteytetty maakaasu höyrystetään laivalla uudelleen kaasuksi ja syötetään maakaasun siirtoverkkoon. Laivan varasto- sekä syöttökapasiteetti riittää sekä Suomen että Viron kaasun kysynnän turvaamiseen. Terminaalilaiva on tarkoitus saada käyttöön ensi talveksi.
Kaasun hintataso on laskenut viime viikosta alkaen
Kaasun eurooppalainen pörssihinta alkoi laskea viime viikolla. Syynä tähän on muun muassa se, että Euroopan kaasuvarastot ovat täyttymässä hyvää vauhtia. Nykyisen täyttötahdin jatkuessa varastot ovat syyskuun loppuun mennessä lähes täynnä ja riittänevät jopa erittäin kylmän talven tarpeisiin.
Tällä hetkellä kesäkuulle ennustettu kaasun hinta (TTF Front Month) on noin 95 €/MWh. Tänään (23.5.) TTF:n pörssihinta on kuitenkin käynyt hetkellisesti jopa noin 83 €/MWh:n tasolla.
(Tämä on päivittyvä uutinen, jossa olemme seuranneet Ukrainan sodan vaikutuksia kaasumarkkinaan sodan alkamisesta asti. Edelliset päivitykset ja alkuperäinen teksti ovat alla.)
Päivitys 18.5.2022
Tänään on monessa mediassa uutisoitu, että venäläisen maakaasun tulo Suomeen saattaa lakata jo tällä viikolla. Kuten olemme aiemminkin todenneet, me Suomen Kaasuenergialla uskomme voivamme toimittaa kaasua normaalisti kaikille asiakkaillemme, vaikka sitä ei Venäjältä tulisi lainkaan.
Tämä johtuu monipuolisesta kaasunhankinnastamme, joka perustuu pääosin Baltian kautta Suomeen siirrettyyn kaasuun. Tämä kaasu on muun muassa LNG:tä (nesteytettyä maakaasua), joka on peräisin esimerkiksi Yhdysvalloista sekä Norjasta.
Päivitys 11.5.2022:
Kaasutoimitukset Suomeen ja suurimpaan osaan Eurooppaa jatkuvat yhä normaalisti niin Baltiasta kuin Venäjältäkin. Kaasun eurooppalainen pörssihinta liikkuu tällä hetkellä noin 100 euron tuntumassa megawattituntia kohden. Esimerkiksi eilen (10.5.) TTF-kaasuhubin kesäkuulle ennustama hinta oli noin 98 euroa.
Suomen Kaasuenergian asiakkailleen myymä kaasu tulee lähes yksinomaan Baltiasta. Baltiaan kaasua tulee nesteytettynä maakaasuna eli LNG:nä eri lähteistä ympäri maailman, muttei tällä hetkellä lainkaan Venäjältä.
Huoltovarmuuskeskuksen ennakkovaroitus ja Ukrainan päätös estää venäläisen kaasun kulku eivät vaikuta Suomen Kaasuenergian kaasutoimituksiin
Huoltovarmuuskeskus antoi viime viikolla EU:n komissiolle ennakkovaroituksen mahdollisista kaasumarkkinan häiriöistä Suomessa. Ennakkovaroitustason julistaminen ei muuta Suomen Kaasuenergian tai asiakkaidemme kannalta mitään.
Esimerkiksi Saksassa tällainen ennakkovaroitustaso on ollut voimassa jo viikkoja. Huoltovarmuuskeskuksen ilmoitus tarkoittaa vain sitä, että toimitushäiriön syntyminen kaasumarkkinalle on mahdollista. Tämä johtuu siitä, että Suomi on monien muiden maiden tavoin kieltäytynyt maksamasta Venäjälle kaasusta ruplilla Venäjän esittämän vaatimuksen mukaisesti.
Tällä hetkellä Suomen kaasumarkkinalla ei ole ennakkovaroituksessa mainittua venäläisen kaasun toimitushäiriötä. Vaikka sellainen myöhemmin syntyisi, emme usko sen vaikuttavan mitenkään Suomen Kaasuenergian kaasutoimituksiin asiakkaillemme. Lähes kaikki hankkimamme kaasu tulee Baltiasta. Uskomme toisin sanoen voivamme toimittaa kaasua normaalisti kaikille asiakkaillemme, vaikka sitä ei Venäjältä tulisi lainkaan.
Eilen ja tänään on myös uutisoitu Ukrainan keskeyttäneen maakaasun kulun siirtoputkessa, joka vie kaasua Ukrainan läpi Venäjältä Eurooppaan. Tämä uutinen nosti eilen kaasun eurooppalaisia pörssihintoja jonkin verran, mutta ei toistaiseksi vaikuta millään tavalla Suomen Kaasuenergian toimintaan tai yleiseen kaasun toimitusvarmuuteen Suomessa.
Päivitys 4.5.2022
Kaasutoimitukset Suomeen jatkuvat yhä normaalisti niin Venäjältä kuin Baltiastakin. Me Suomen Kaasuenergialla hankimme jo ennen Ukrainan sotaa suurimman osan myymästämme kaasusta Baltian kautta. Tämä kaasu on muun muassa LNG:tä (nesteytettyä maakaasua), joka on peräisin esimerkiksi Yhdysvalloista sekä Norjasta.
Julkisuudessa on viime päivinä pohdittu mahdollisuutta, että Venäjä saattaisi lopettaa kaasunmyynnin Suomeen. Keskustelu sai lisäpontta, kun Venäjä viime viikolla lopetti kaasun myymisen puolalaiselle PGNiG- ja bulgarialaiselle Bulgargaz-kaasuyhtiölle. Muille eurooppalaisille kaasuyhtiöille sekä Suomeen Venäjä myy yhä kaasua normaalisti. Lisäksi Suomeen tulee merkittävä määrä kaasua Balticconnectorin kautta Baltiasta.
Hankintamme monipuolisen hajauttamisen ansiosta emme Suomen Kaasuenergialla tällä hetkellä usko, että Imatralta tulevan kaasun toimitusten loppumisella olisi vaikutusta kaasutoimituksiin asiakkaillemme.
Kaasun hinnat ovat yhä poikkeuksellisia
Kaasun pörssihinnat ovat yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla, vaikka ovatkin laskeneet muutamien viikkojen takaisesta korkeimmasta huipustaan. Hinnat myös vaihtelevat yhä melko rajusti päivästä ja viikosta toiseen. Hollannin TTF-pörssin hinnat liikkuivat tällä hetkellä 95–100 eurossa megawattituntia kohden. Ennusteet ensi ja sitä seuraavalle kuulle ovat myös noin 100 euron tasolla.
EU:n energiaministerit tapasivat maanantaina (2.5.) pidetyssä kriisikokouksessa. Kokouksessa eri maiden ministerit olivat pitkälti yksimielisiä siitä, että venäläiselle öljylle tultaneen asettamaan tuontikielto. Ministerit keskustelivat myös siitä, että Venäjän vaatimusta maksaa kaasusta nykyisen muotoisella ruplamaksamisen mekanismilla ei voi hyväksyä. Seuraamme tilannetta aktiivisesti.
Vappuna otettiin käyttöön Puolaa ja Liettuaa yhdistävä GIPL-niminen kaasunsiirtoputki. Putki yhdistää Suomen ja Baltian myös fyysisesti Euroopan kaasumarkkinaan ja parantanee näin ollen huoltovarmuutta entisestään. Lisäksi Suomi ja Viro selvittävät parhaillaan yhdessä LNG-terminaalilaivan vuokraamista, minkä tarkoitus on vähentää alueen riippuvuutta venäläisestä energiasta edelleen.
Päivitys, 23.3.2022:
Kaasutoimitukset Suomeen ja Eurooppaan jatkuvat edelleen normaalisti, aivan kuten tämän tekstin edellisenkin päivityksen aikaan.
Kaasun hintataso on Ukrainan sodan aikana ollut ennenkuulumaton, mutta kuluvan ja edellisen viikon aikana sen pörssihinta on laskenut hieman.
Eilen (22.3.2022) TTF-kaasupörssin huhtikuulle ennustama hinta oli noin 137 €/MWh. Pörssihinta on pienestä laskustaan huolimatta yhä historiallisesti poikkeuksellinen, sillä se on yli kuusinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon (noin 20 €/MWh) verrattuna.
Päivitys, 8.3.2022:
Venäjän ja Ukrainan sota ei ole vaikuttanut kaasutoimituksiin, vaan kaasua virtaa yhä Eurooppaan, Baltiaan sekä Suomeen normaalisti. Suomeen kaasua tulee sekä Imatran rajapisteen että Balticconnector-meriputken kautta kuten ennenkin, eikä tarvetta kaasunkulutuksen tai -toimitusten rajoittamiseen ole. Kaasua tulee Suomen ja Baltian markkinalle monista lähteistä, muun muassa LNG:nä Yhdysvalloista.
Ukrainassa käytävä sota sekä siihen liittyvä epävarmuus ovat nostaneet kaasun pörssihinnat aivan ennenkuulumattomalle tasolle, kun ne jo ennestään olivat historiallisesti poikkeuksellisia. Eilen (7.3.2022) TTF-kaasupörssin huhtikuulle ennustettu pörssihinta (TTF Front Month) oli noin 170 €/MWh. Pörssihintojen päivittäiset vaihtelut ovat niin ikään olleet epätavallisia, jopa 50 €/MWh:n tasoa päivässä.
Kaasumarkkinan toiminta kaasutoimitusten mahdollisissa häiriöissä
Alkuperäinen teksti, 24.2.2022:
Viime viikkoina pahentunut ja tämä aamuna hyökkäykseen asti edennyt Venäjän ja Ukrainan sota on herättänyt paljon kysymyksiä kaasutoimituksista Suomeen. Palvellaksemme asiakkaitamme mahdollisimman hyvin olemme keränneet alle tietopaketin, jossa kuvaamme kaasumarkkinan toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa sekä kerromme kaasun hintojen kehityksestä.
Seuraamme kaasumarkkinoiden tilannetta päivittäin ja päivitämme tätä artikkelia säännöllisesti, sillä markkinoilla on juuri nyt kovin paljon epävarmuutta. Tämän aamun hyökkäykset Ukrainaan näkyivät jo saman tien nytkähdyksenä kaasun pörssihinnoissa.
Korostamme, että hetkellä kaasua virtaa Suomeen täysin normaalisti sekä Imatran rajapisteen että Baltiaa ja Suomea yhdistävän Balticconnector-meriputken kautta, eikä tarvetta kaasunkulutuksen tai -toimitusten rajoittamiseen ole.
Suomeen tulee kaasua myös muualta kuin Venäjältä
Suomessa käytetystä kaasusta osa tulee yhä maahamme suoraan Venäjältä, Imatran rajapisteen kautta. Emme tällä hetkellä usko, että Imatran rajapiste menisi ensimmäisten joukossa kiinni, mikäli Venäjä rajoittaisi kaasunvientiä Eurooppaan. Kaasunviennin mahdollinen rajoittaminen näkyisi silti Suomessa varmasti kaasun hinnassa, joka on sidoksissa Keski-Euroopan kaasupörssien hinnoitteluun.
Jos kaasuntulo Imatralta kuitenkin loppuisi, saataisiin kaasua Suomeen Baltiasta Suomenlahden alittavaa Balticconnector-meriputkea pitkin. Jos ilman lämpötila on nollan asteen yläpuolella, riittää Balticconnector-putken kapasiteetti kattamaan lähes kaiken Suomen tämänhetkisen kaasunkäytön.
Tämän lisäksi Latviassa on suuri maanalainen kaasuvarasto, jonka koko vastaa Suomen vuotuista kaasunkäyttöä. Liettuassa on puolestaan kaikille avoin kaupallisesti toimiva maahantuontikokoluokan LNG-terminaali, jonka kautta Baltian ja Suomen muodostamalle markkina-alueelle voi tuoda merkittäviä määriä LNG:tä kaikkialta maailmasta.
Tämä kaikki tarkoittaa, että kaasua tulee Suomeen jo nyt merkittäviä määriä muualtakin kuin Venäjältä. Mahdollisissa poikkeustilanteissa, joissa kaasuntulo Venäjältä häiriintyisi, näitä muualta tulevia määriä pyrittäisiin kasvattamaan.
Kaasumarkkinan toiminta kaasun saatavuushäiriöiden aikana
Merkittävässä kaasun saatavuuteen vaikuttavassa häiriötilanteessa siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy määräisi kaasuntoimittajat rajoittamaan kaasutoimituksia, mikäli ne eivät force majeure -syistä pystyisi hankkimaan yhtä paljon kaasua kuin asiakkaille tulisi toimittaa.
Lähtökohta tällaisessakin tilanteessa on, että velvoitevarastointimaksua maksavien asiakkaiden, eli kotitalouksien, lämmityskäyttäjien sekä liikennekäytön, kaasutoimitukset pyritään varmistamaan loppuun asti.
Aiheesta on lisätietoa siirtoverkkoyhtiön sivuilla täällä.
Jos kaasunkäyttöä jouduttaisiin poikkeusolosuhteissa rajoittamaan voimakkaasti, antaisi Huoltovarmuuskeskus luvan velvoitevarastojen käyttöön. Silloin me Suomen Kaasuenergialla noudattaisimme Gasgrid Finlandin ja viranomaisten ohjeita muun muassa kaasutoimitusten rajoittamisesta sekä toimijoiden omien velvoitevarastojen käyttöönotosta.
Korostamme kuitenkin, että pidämme tätä toistaiseksi hyvin epätodennäköisenä tilanteena. Myös tällaisesta tilanteesta on lisää tietoa yllä olevan Gasgridin sivuille vievän linkin takana.
Ukrainan kriisi ylläpitää korkeita kaasunhintoja
Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat jo useiden kuukausien ajan olleet poikkeuksellisen korkealla, mutta viime vuoden lopussa jälkeen ne laskivat korkeimmasta huipustaan. Tammikuun alusta alkaen seuraavan kuukauden kaasun hintaa indikoiva TTF Front Month -indeksi on pysynyt välillä 70–95 €/MWh. Tällä hetkellä (23.2.) maaliskuulle ennustettu kaasun pörssihinta (TTF Front Month) on noin 76–77 €/MWh. Pörssihintojen päivittäiset vaihtelut ovat edelleen olleet suuria.
Moni korkeaa hintatasoa ylläpitäneistä syistä on helpottanut kevään lähestyessä. Lämpimän talven ansiosta Euroopan kaasuvarastojen tasot ovat lähestyneet edeltävien vuosien tasoja, kun kaasua on kulunut vähemmän kuin normaalisti. Lisäksi LNG-toimituksia on taas saatu Eurooppaan enemmän kuin loppuvuodesta.
Venäjän ja Ukrainan kriisi on tällä hetkellä merkittävin asia, joka ylläpitää korkeaa kaasun hintatasoa sekä suurta epävarmuutta markkinoilla. Tämän aamun hyökkäykset Ukrainaan nostivat kaasun pörssihintoja saman tien jonkin verran.
Korkeiden kaasunhintojen vaikutus kaasulaskuihin
Tiedämme hyvin, että kaasun hinnannousu on kasvattanut asiakkaidemme kaasulaskujen loppusummia merkittävästi. Olemme siksi tarjonneet asiakkaillemme mahdollisuuden laskujen maksamiseen erissä, mistä asiakaspalvelumme kertoo mielellään lisää.
Lisäksi kuluttajien käyttämä kaasu kuuluu toimeentulotuen piiriin, mikäli erissä maksaminen ei auta.
Useiden kaasutuotteidemme hinnoittelussa käyttämämme SK-indeksi on sekin tuonut asiakkaillemme turvaa hinnanvaihtelujen keskellä. SK-indeksiin perustuva hinnoittelu on suoraan pörssihintoihin perustuvaa hinnoittelua vakaampaa, koska kiinnitämme SK-indeksin hintoja kolmena kaasun toimituskuukautta edeltävänä kuukautena. Tämä tasoittaa ja hidastaa hinnanmuutosten näkymistä kaasulaskuissa, mutta ei tietenkään poista niitä kokonaan.